Emäntä kasteli mansikat

Tällä kertaa mietin edelleen lajien välistä kommunikaatiota, ja seuraavassa kirjoituksessa pohdiskelen hieman perussemantiikkaa (jaan jutun kahtia, että jaksatte lukea). Näin alkuun pahoittelut pitkästä hiljaisuudesta: olen viettänyt kesää ja välttänyt kaikenlaista kirjallista tuotantoa, en ole siis tarkoituksella kirjoittanut yhtään mitään. Kirjoitus tulee etenemään kesäisessä hengessä assosiaatioiden kautta.

Olen jo monesti tunnustanut, että juttelen eläimille, mutta en kenties ole vielä tunnustanut, että juttelen myös kasveille. Oikeastaan juttelen kaikelle mahdolliselle, ja myös kokonaan itsekseni, tai mielikuvitushenkilöille. (Kun teen jotakin monia vaiheita vaativaa toimintaa, saatan mielessäni selostaa proseduuria kuvitellulle katselijalle tai jonkinlaiselle oppipojalle. Selostus tapahtuu mutisemalla mielessäni tai ihan ääneenkin. Tällainen simultaaniselostus on käynnissä esimerkiksi, kun ompelen. Selostuksissa olen todella ammattitaitoinen, kuin dokumentaarin asiantuntija. Käytös saattaa vaikuttaa oudolta, mutta luultavasti se kuitenkin auttaa minua keskittymään.)

Puutarhan ja kodin kasveille ja eläimille juttelen vähän eri tyyliin. Tervehdin niitä ja kerron, mitä olen tekemässä. Kehun kukkia kovasti hienosta kasvusta tai lohdutan, jos olen esimerkiksi tullut katkaiseeksi oksan. Samoin pahoittelen, jos olen vahingossa huitaissut hyönteistä tai jos joudun siirtämään matoa. (”Anteeksi, siirrän teitä hieman” tai ”Anteeksi, emäntä siirtää matoa”.)

Nimitys, jota käytän itsestäni näissä tilanteissa, on poikkeuksetta emäntä. Olemme keskustelleet lankoni kanssa nimityksen oikeellisuudesta monet kerrat. Lankoni ei kestä, että kutsun sillä nimityksellä itseäni suhteessa kissoihini (esimerkiksi ”Emäntä puhdistaa korvat”), koska näkee nimityksessä jotakin kolonialistisen alentuvaa. Olen täysin eri mieltä sanan semanttisesta sävystä – se vain kertoo minun ja kissojen tai kasvien välisestä suhteesta. Olen emäntä eli ”emän kaltainen”: se, joka hoitaa ja pitää huolen. (Itse hän kutsuu isäukkoani eli ”faijaa” lainatakseen itseään kissojensa ”mummoksi” – mutta tämä menee jo aivan liian pitkälle, että motivaatiota kannattaisi tässä selittää… Hyväksyn mummo-nimityksen paikallisena erikoisuutena, mutta ”äiti”, ”äippä”, ”mamma” ja ”isi” ja ”iskä” ynnä muut sellaiset ovat yksinkertaisesti kauheita kuvatessaan omistajan suhdetta esimerkiksi koiraan.)

Olen siis paitsi kissojen myös kasvien emäntä. Niinpä saan itseni jatkuvasti kiinni erikoisista lausahduksista kasveille. Olen havainnut, että puhun niille jollakin hyvin yksinkertaistetulla perussyntaksilla, joka muistuttaa jossain määrin jotakin Tarzan-kieltä; kissat sentään saavat välillä kutsuja ja kieltojakin ja jotakin niinkin kehittynyttä kuin imperatiiveja ynnä kaikenlaista muutakin krumeluuria. Mutta kasvit eivät nähtävästi ymmärrä niin kehittynyttä kieltä. Esimerkiksi näin: kuivan heinäkuun viime päivinä kastelin vesiletkulla kasvejani ja kastelin kuukausimansikat aika lailla läpimäriksi (ne ovat marjoiltaan valkoisia, mutta se on kokonaan toinen juttu). Katselin mansikoiden jonkin verran länään menneitä varsia ja totesin selitykseksi: ”Emäntä kasteli mansikat.”

Olen huomannut, että emäntäys – ja sen mukainen juttelu – on laajentunut varsinaisista hoidokkikasveista myös niiden vierailijoihin eli hyönteisiin. Olen saanut itseni esimerkiksi kiinni sanomasta sitruunakissanmintun kukissa pörräävälle kimalaiselle ”Anteeksi, emäntä ottaa tästä lehden”, kun poimin lehtiä mausteeksi, ja ”Emäntä auttaa”, kun pelastan hämähäkkiä vessanpöntöstä. Arvelen kuitenkin, että pidän itseäni ensisijassa sitruunakissanmintun emäntänä, en sentään kimalaisen (se olisikin melkoista omimista), ja kimalaiset tai toisen esimerkin hämähäkki vain tulevat emäntäyden piiriin tulleessaan vaikutusalueelle, eli kotiin tai kasveihin. (Tykkään kyllä kovasti kotihämähäkeistämme.)

(Minulla on myös suuri kiusaus puhua sitruunakissanmintusta, mutta sen käsittely kuuluisi kyllä tulevaan puutarha ja kissa -blogiini, joten jätän sen kovin ponnistuksin väliin.)

Mainokset

Tietoja Anni Jääskeläinen

Kirjoittaja on kiinnostunut kielestä ja musiikista ja kielen ja musiikin mahdollisesta suhteesta (muna ja kana, tiedättehän) ja käyttää blogia areenana pohdiskeluihinsa. Kirjoittaja saattaa tehdä myös syrjähdyksiä muihin aiheisiin, kuten kissoihin ja tursaisiin.
Kategoria(t): kieli Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Emäntä kasteli mansikat

  1. Hauska kirjoitus! Itse taidan kyllä olla perheemme musta lammas, sillä en kyllä kutsu itseäni kissoille oikein miksikään… Olen vaan tylsästi minä. Hellittelenkin niitä usein sanomalla mun. Mun kissa! ❤

  2. Tuo on kiinnostavaa, koska ”mun” luo aivan erilaisen suhteen olioiden väliin kuin esimerkiksi ”emännän” – ”mun kissa” on ihan eri juttu kuin ”emännän kissa”! En tiedä miksi. Johtunee persoonaproniminien erityisyydestä, ei genetiivistä. (Genetiivillähän on suomessa kymmeniä, ellei satoja merkityksiä luokittelun tarkkuudesta riippuen, mitä on kattavasti tutkittu… mutta persoonapronomineissa on jotain ihan omaansa myös genetiivin yhetydessä. Täytyypä katsoa kirjasta.) Mutta kyllä mäkin joskus sanon varmasti ”mun kissa” myös puhuessani kissalle itselleen.

    Ehkä olisikin syytä lisätä, mikä ei täysin tullut ilmi kirjoituksesta, että kun juttelen kasvien kanssa, puhe on osin niin simppeliä, koska puheesta puuttuvat mm. pronominit, joita on shiftereiksikin kutsuttu, koska ne vaihtavat viittauksen kohdettaan puhetilanteista riippuen ja vaativat siis rutkasti puhujien yhteisymmärrystä. ”Se” ei siis aina ole sama ”se”. Ilmeisesti luulen, että mansikat eivät tajua tilannekohtaista vaihtelua, kissat tajuavat. Eli siksi mansikoille pitää todeta selkokielellä esim. ”Emäntä hoitaa mansikat”, kun taas kissoille voi sanoa ”Odottakaa, saatte ihan just multa ruokaa” tai ”Älä ota sitä”.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s