Avainsana-arkisto: kieli

Kinkkisiä kysymyksiä lastenrunoudessa, osa I

Hyvässä runoudessa on sekin piirre, että se ei tyhjene kerralla: se jää mietityttämään ja herättää kysymyksiä. Tässä kirjoituksessa otan esille kaksi mietteitä herättänyttä runoa tai lorua. Ensimmäinen on ö-runo Kirsi Kunnaan kirjasta Hassut aakkoset. Se menee (muistaakseni) näin: Öhky-Ötökkien suvussa … Lue loppuun

Kategoria(t): kieli, kirjallisuus | Avainsanat: , | 2 kommenttia

Ruudut suuret, -läntä, -mainen ja sanomisen tarve

Luin viime viikolla todella kiinnostavaa kirjaa, nimittäin Päivi Rintalan tutkimusta ”Suomen läntä-loppuiset adjektiivit”, joka on julkaistu 1972. Kirja oli kaikin puolin todella rattoisaa luettavaa: hyvin kirjoitettu, kiinnostava, mainiosti argumentoiva, täsmällinen, vetävä ja hyvin sivistynyt. Harvoin voi sanoa kielitieteellisestä tutkimuksesta, että … Lue loppuun

Kategoria(t): kieli | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Aika aikaa kutakin

Meillä on tutkimusprojekti, jossa mietitään ajan kuvaamista kielessä. Se tarkoittaa tietysti hyvin monenlaisia asioita (aikamuotoja, teonlaatua, ajan liikkeen kuvallisuutta jne.), mutta tarkemmin osaprojektimme pohtii ajallista liikettä ja liikkeen tapaa. Ideana on pohtia muun muassa sitä, miten aikaa tai ajallisia asioita … Lue loppuun

Kategoria(t): kieli | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Käänteissanakirja – lystiä iltapuhteeksi

Minulla on mieltymys, joka ei ole kovinkaan salainen: tykkään sanakirjoista. On kenties jonkin verran pölyistä todeta, että lempikirjojani on Nykysuomen sanakirja, mutta en häpeä tätä faktaa ollenkaan. Kirjoitan Nykäristä tuonnempana, mutta nyt pureudun erääseen uudempaan suosikkiini, Suomen kielen käänteissanakirjaan (koostanut … Lue loppuun

Kategoria(t): kieli | Avainsanat: , , , | 2 kommenttia

La mie laulan

Olen pitkään halunnut kirjoittaa eräästä tavattoman sympaattisesta pikkusanasta, nimittäin eräiden laulujen aloitussanasta la. Tämä la-partikkeli tai -interjektio tai mikä-liekään tuli taannoin vastaan, kun luin vanhaa Virittäjä-lehteä vuodelta 1913. Salanimellä ”R. E–g.” kirjoittava Rafael Engelberg kuvailee la-sanan käyttöä artikkelissaan ”Eräs pieni … Lue loppuun

Kategoria(t): Ei kategoriaa, kieli, musiikki | Avainsanat: , , , | Kommentoi

Viestintää vai ei?

Opin viime vuonna musiikkiterapiaa opiskellessani, että ihmisellä on lajinomainen taipumus kuulla äänissä musiikkia – ihmisillä on siis lajiominaisuutena musikaalisuus. Taipumus ilmenee esimerkiksi siten, että ihminen kuulee helposti missä vain ympäristön äänissä – tuulessa, kilkatuksessa, sattumanvaraisessa lorinassa ja tietenkin linnunlaulussa – … Lue loppuun

Kategoria(t): kieli | Avainsanat: , , , | 3 kommenttia

Tulen ääniä – kuvattuja ja kuvaamattomia

Olen viime aikoina miettinyt kahta asiaa: kuulomielikuvaisuutta ja äännesymboliikkaa. Pohdin tässä kirjoituksessa kuulomielikuvaisuuden ja äännesymboliikan kosketuspintoja tutkiskelemalla tulen ääniä. Äännesymboliikasta puhutaan, kun koetetaan kuvata sitä, miten maailman asioita jäljitellään ihmiskielellä; perinteisesti on ollut tapana puhua äännesymboliikan yhteydessä deskriptiivisistä ja onomatopoeettisista … Lue loppuun

Kategoria(t): kieli | Avainsanat: , , | Kommentoi